saalistuslennoillaan enemmän avoimia maita kuin isoviiksisiippa. Viiksisiippa ja isoviiksisiippa ovat varsin yleisiä Etelä- ja osassa Keski-Suomea. Levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Vaasan tienoilta Ilomantsiin.
Lisääntyminen: Naaraat kokoontuvat synnyttämään muutamien mutta joskus jopa usean sadan yksilon yhdyskunniksi. Tällaisia naaraiden yhdyskuntia, joissa poikaset syntyvät keskikesällä, on tavattu ullakoilta ja kattojen alta. Mikäli tiedetään viiksisiippa ja isoviiksisiippa synnyttävät kerralla vain yhden poikasen.
Jäljet ja jätökset: Päiväpiilojen ja lepäilypaikkojen tuntumasta voi löytyä ulosteita ja saalishyönteisten jätteitä.
Mukava tietää: Lepakot lähettävät ääniä, joiden värähdysluvut ovat 20 000 värähdyksestä 100 000 värähdykseen sekunnissa. Kun ääni palautuu esteestä takaisin, lepakko kuulee sen ja osaa väistää esteen. Myös saaliseläinten paikantamisessa aanitutka on välttämätön. Kukin laji käyttää omaa värähdyslukualuettaan ja siksi lajit voidaan tunnistaa tallentamalla niiden lähettämät äänet ja muuntamalla ne sitten joko ihmiskorvin kuultaviksi tai oskillograafin avulla näkyviksi kuvioiksi. Viimemainittu keino on todella tehokas lajien määrittämisessä, kuten esimerkiksi viiksisiipan ja isoviiksisiipan. Talvihorrospaikat ovat samanlaisia kuin muidenkin lepakoiden, korkeintaan muutaman miinusasteeseen laskevissa luolissa, kivilouhikoissa, kellareissa ym. Vanhimmat elävät ainakin 15 vuotiaaksi.