Uhanalaisuusluokka: Vaarantunut laji
Tuntomerkit: Linnun tuntee helposti valkean värin perusteella. Tummaa pilkutusta on vaihtelevasti iän ja sukupuolen mukaan. Vanha koiras on lähes kokonaan lumivalkea. Tunturipöllö istuu mielellään näköalapaikoilla. Lennossa se muistuttaa sekä haukkaa, että pöllöä. Saalista kytätessään lekuttelee joskus paikallaan.
Ääni: Soidinääni on matala meri- tai harmaalokkimaisen ontto huuto. Tämä julma ääni kantautuu tunturin laelta toiselle. Varoitteleva koiras ”kakattaa” ja naaras ”kekettaa”.
Elinympäristö ja pesintä: Pesintäpaikoikseen tunturipöllö kelpuuttaa vain puuttomat tunturin laet. Pesä on vaatimaton syvennys pienellä kummulla.
Muutto ja levinneisyys: Vaeltelee ravintotilanteen mukaan arktisilla pesimäseuduillaan. Joinakin syksyinä kulkeutuu ”lumipalloja” Venajan tundralta myös kohti Suomea. Meillä linnut ajautuvat nälän uhmaamina joskus etelärannikolle saakka. Löydettyään hyvän myyräesiintymän ne jäävät talvehtimaan ja palaavat keväällä takaisin. Joskus jotkut voivat jäädä vaelluksellaan meille vielä kesäajaksi. Hyvinä myyrävuosina tunturipöllo pesii meillä erittäin harvinaisena pohjoisimman Lapin tuntureilla.
Mukava tietää: Lajin vähenemisen syitä ei luotettavasti tiedetä. Anna rauha ja suojele tätä komeaa pöllöä.