Uhanalaisuusluokka: Erittäin uhanalainen laji
Tuntomerkit: Pään kuvioiden perusteella sitä ei voi sekoittaa muihin lajeihimme. Tuon tuostakin se näyttää huvittavasti pään mustia ”sarviaan”. Tunturikiuru lähtee lentoon heittelehtivästi, aivan kuin se olisi epävarma suunnastaan. Kun kanta oli vielä runsas, muuttomatkoilla nähtiin hyvännäköisiä usean yksilön parvia.
Ääni: Laulu muistuttaa hieman pulmusta, mutta säe on kireämpi ja lyhyempi. Tunturikiuru laulaa laskeutuessaan laululennosta alaspäin tai istuessaan paljakan kivellä. Tavanomaiset lentoaanet ovat korkeita vingahteluja.
Elinympäristö ja pesintä: Puuttomien tunturinummien pesimälintu. Pesa on avoimesti maassa.
Muutto ja levinneisyys: Tunturikiuru talvehtii Kaakkois- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjanmeren maissa, joskus jopa Suomen etelärannikolla. Poismuutto tapahtuu syys-lokakuussa ja paluumuutto huhti-toukokuussa. Muuttajia näkyy pelloilla, mutta nykyvuosina kuitenkin ikävän harvoin. Pesii ”käsivarressa” ja ”päälaella” hyvin harvinaisena.
Mukava tietää: Tunturikiurun taantuminen on alkanut jo 1800-luvulla. Sen syytä ei ole voitu luotettavasti todeta, joten tutkimustyötä riittäisi myös tästä loisteliaasta lajista.