Tuntomerkit: Lajin hyvä tunnusmerkki on koiraalla pitkä ja naaraalla lyhyt ”tukka”. Koiraan musta selkä erottaa sen lapasotkakoiraasta. Naaraalta puuttuu kokonaan tai syksyllä erottuu vain heikosti, | lapasotkalle tyypillinen, nokantyven valkea väri. Lentävää lintua on vaikea erottaa lapasotkasta. Kaikista muista sorsalinnuistamme tukkasotkan erottaa helposti siiven pituussuunnan valkean raidan perusteella. Soidinaikaan muodostuu vilkkaasti liikehtiviä tiheäksi sulloutuneita parvia. Nopea lentäjä.
Ääni: Koiraat ääntelevät soitimella hiljaa ja soinnukkaasti. Äänet ovat viheltävästi naksuvia ja nopeasti heliseviä sarjoja. Naaras narskuu hätäisesti ja itsepintaisesti. Koiraan ääni kuuluu vain muutaman kymmenen metrin päähän, mutta naaraan narske kuuluu satoja metrejä.
Elinympäristö ja pesintä: Tukkasotka pesii sekä merellä että sisämaassa. Tämä sukeltajasorsa viihtyy mieluiten ruohoisissa vesissä. Pesä on lähellä vettä, esimerkiksi osittain kaartuvien kuloheinien alla.
Muutto ja levinneisyys: Suurin osa linnuista lentää talvehtimaan Länsi- ja Etelä-Eurooppaan. Pienempi osa jää pohjoiselle Itämerelle. Palaa pesimäpaikoilleen huhti-toukokuussa. Muuttaa oisin. Muuttoaikoina voi nähdä tiheän parven lentaa kiitävän sinne tänne lahdelmilla. Varsinkin keväällä tukkasotka on hyvin näkyvä sorsalintu. Pesii koko maassa.
Mukava tietää: Riistalintu.