jalkapohjan sisäsyrjän kyhmy on pehmeä ja pieni, ainoastaan alle kolmasosa sisemmän varpaan pituudesta. Räpylän ulkopuolelle jää enintään kaksi varvasluuta.
Ääni: kutuaikana yhtäjaksoinen kurnutus. Äänivertailu: Rupikonna
Elinympäristö ja levinneisyys: Elää monenlaisissa märähköissä paikoissa, metsissä, soilla, pusikoissa ja pelloilla. Kesayon kävelyllä on varottava astumasta sammakon päälle. Talvehtii pääasiassa vesissä. Koko maassa, myös melko korkealla tuntureilla.
Lisääntyminen: Sammakot kertyvät keväällä, ennen ja jälkeen vapun, suurina laumoina kutemaan pääasiassa reheviin tulvavesiin, mutta myös muualle, kuten ojiin tai virtapaikkoihin. Ne loikkivat talvehtimispaikoilta yksittäin tai pareittain, koiras usein naaraan harteilla ratsastaen. Koiraita on kutupaikoilla yleensä tuplasti naaraisiin verrattuna. Naaras päästää munansa lammikon pohjalle ja samalla koiras tai koiraat hedelmöittävät ne. Vähitellen rypäs keraa nestettä ja nousee pinnalle. Sammakon poikaset, mustat nuijapaat, uiskentelevat lämpimässä rantavedessä ja pyrkivät välttämään petoja kasvillisuuden suojassa. Keskikesällä nuijapää käy läpi muodonmuutoksen, pyrstö ja kidukset surkastuvat ja jalat kasvavat; nuijapaastä tulee aikuisen sammakon näköinen ja noin 2 cm pituinen kuivan maan loikkija.
Mukava tietää: Ei syödä Suomessa, mutta mm. Ranskassa napostellaan sammakon reisiä. Suomessa sammakko on täysin rauhoitettu.