kolmivärisistä siivistä. Naaraan hyvä tuntomerkki on yläperä, josta puuttuu sinisuohaukkanaaraan valkea väri. Päälaella ja kurkussa on vaaleat alueet Ruskosuohaukan lento on suohaukkojen tapaan liihottelua. Sillä on myös holtittoman näköinen, nopea matkalento. Soidinlennossa koiras voi syöksyä hurjaa vauhtia spiraalimaisesti alas.
Ääni: Soidinlennon aikana koiras valittaa töyhtöhyyppämäisesti. Tällöin naaras kiljuu usein koiraan alapuolella tai sivummalla. Varoitus on jäkättelyä.
Elinympäristö ja pesintä: Ruskosuohaukka on ruovikkoisten ja vesikasvirikkaiden rantojen asukas, sekä merenrannoilla, että sisämaassa. Se pesii mieluiten laajoilla ruovikkoalueilla, mutta voi ottaa elinpiirikseen useampia pienempiä ruovikoita, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Pesä on lakoontuneiden ruokojen päällä ruovikon kätkössä.
Koiras
Muutto ja levinneisyys: Ruskosuohaukka muuttaa elokuussa Etelä-Eurooppaan ja Afrikan pohjoisosiin. Linnut palaavat takaisin huhtikuussa. Etelä-Suomessa laji pesii rannikolla ja sisämaassa. Pohjanlahden rannikolla pesintää tapahtuu noin Vaasan korkeudelle asti ja erillisesiintymä on Oulu-Raahe alueella.
Mukava tietää: Laji on maassamme uudistulokas. Ensimmäiset pesinnät ovat Suomen itsenäistymisen ajoilta. Kanta on siitä lähtien pikkuhiljaa vahvistunut ja vahvistuu ilmeisesti edelleen. Paikalliset lyhytaikaiset kannanvaihtelut suuntaan tai toiseen ovat lajille tyypillisiä.