tunnus on myös yläperän tasaisen ruosteenruskea väri. Ruokokerttunen hyppelee sulavasti ruo’oilla ja oksilla. Se näyttää itsestään usein vain vilauksen ja katoaa tiheaan kasvillisuuteen. Laulaa aika näkyvästi korren , pajupensaan tai koivun latvaosassa. Jotkut linnut ovat ahkeria 10-20 metrin korkuisten laululentojen esittäjiä.
Ääni: Vuolaan laulussa on paljon särinä-ääniä. Lintu laulaa joskus yhtämittaa jopa minuutti tolkulla. Ruokokerttunen matkii muita lintuja kuten haarapääskyä, räystäspääskyä, liroa, keltavästäräkkiä jne. Keskikesällä tiheiköstä kuuluu sen tasapaksu rätisevä varoitus tai maiskauttava yhteysääni ”sek”.
Elinympäristö ja pesintä: Kosteapohjaisten ruovikoiden ja pensaikoiden lintu. Mieluiten se pesii kosteasta maasta nousevissa ruokoviidoissa, joissa kasvaa siellä täällä koivuja ja pajupensaita. Ruokokerttunen ei pesi ilmivedessä olevissa ruovikoissa kuten rytikerttunen. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä useammin pesimäpiireinä on puhtaita pajukoita ja koivikoita. Pesä on piilossa ruohomättäässä tai pensaan juuriosan kätkössä.
Muutto ja levinneisyys: Ruokokerttuset viettävät noin viisi talvikuukautta trooppisen Afrikan lämmössä. Syysmuutto tapahtuu pääosin elokuussa ja paluumuutto pesimäpaikoille Suomen eteläosiin toukokuussa ja Lappiin kesäkuussa. Muuttajia näkyy yleisimmin ruovikoissa tai muissa rehevissä rantapusikoissa. Silloin tällöin niitä yhyttää myös pihan tai puutarhan pensaissa. Pesii koko maassa.