selkäpuoleltakin. Kesällä naaras on aika tasaisen kellanrusehtava ja koiras punertavanruskea. Keskivatsa ja siivet säilyvät valkoisina. Syksyllä väri alkaa vaihtua laikukkaasti valkoiseksi. Riekot elelevät mieluusti perheparvina. Sulanmaan aikaan parvi ponnahtaa kuin yhdestä käskystä lentoon. Loppukeväällä riekko elää pareittain. Koiras kuuluttaa äänekkäästi ja näyttää lentopyrähdyksin reviirinsä.
Ääni: Lähtiessä lentoon ja laskeutuessa riekko päästää joskus hyvin erikoisen räjähtävän ”naurunvekatuksen”. Istuessaan maassa se ääntelee kotkotussarjoja tai ”veukko, veukko” ääniä. Naaras ”niuhkuttaa”, joskus niuhkutusääni muistuttaa naukumista.
Elinympäristö ja pesintä: Suon laitama on riekon tavallisin pesimäpiiri. Syksyllä linnut kulkeutuvat kangasmetsiin, hakkuuaukeille ynnä muualle. Talvella riekko etsii ruokansa peltojen, vesistöjen, soitten, hakkuuaukeiden ja tienvarsien vitikoista. „Lapissa, havupuurajan yläpuolella, riekko pesii lähes missä vain. Korkeilta tunturipaljakoilta sitä ei kuitenkaan tapaa. Pesä on avoimena maassa.
Muutto ja levinneisyys: Pakkalintu. Syksyisin voi joskus esiintyä pientä vaellusta. Talvella pajupensaiden ympärillä laiduntava riekkoparvi on erittäin kaunis näky. Pesii pohjoisesta alkaen noin Joensuu-Porin linjalle saakka.
Mukava tietää: Peräpohjolan maakuntalintu. Riistalintu. Voi risteytyä metsokanan ja teerikanan kanssa. Risteytymiä kutsutaan riekkometsoiksi ja riekkoteeriksi.