Ääni: Vasojen ja peuravaadinten ääniä voisi kutsua roukumiseksi.
Elinympäristö ja levinneisyys: Luonnonvaraisia tunturipeuroja on nykyisin vahvana kantana vain Etelä-Norjassa. Keväästä syksyyn porot elävät erilaisissa metsämaastoissa, mutta myös avoimella tundralla. Poroa laidunnetaan Lapista aina Oulun korkeudelle saakka.
Lisääntyminen: Kiima-aika on loka-marraskuussa. Peurat ja poro synnyttävät kevättulvien aikaan useimmiten yhden vasan kerrallaan, kaksoset ovat harvinaisia. Vasat seuraavat emoaan aina seuraavaan kevääseen asti.
Jäljet ja jätökset: Peuran ja poron sorkat ovat kaarevat. Pyöreähkö jälki on helppo erottaa muiden hirvieläinten sorkan jättämistä painalluksista. Talvisin metsäpeuran ja poron kaivuujäljet ovat näkyviä. Näille ruokailupaikoille ne tiputtelevat pieniä mustia papanoita. Ne ovat samankokoisia kuin lampaan papanat.
Mukava tietää: Kun hirvieläin on ajotiellä tai sen läheisyydessä, se vaikuttaa usein rauhalliselta, ja tämä saattaa pettää autoilijan Pelästyessään esimerkiksi poro saattaa lähteä ryntäämään mihin suuntaan tahansa, jolloin helposti syntyy hankalasti hallittava vaaratilanne. Jos kaikki autonkuljettajat tiedostaisivat tämän niin hirvieläinkolarit vähenisivät oleellisesti.