yksilöiltä. Lenninräpylä tummemmanruskea kuin ruumiin karvoitus.
Elinympäristö ja levinneisyys: Pohjanlepakko elää sekä metsissä että kulttuuriympäristössä. Saalistusalueita ovat harvapuustoiset metsät, metsien reunat, puistot ja pihamaat. Pohjoisimmassa Suomessa se valitsee lentoajakseen ”yöttömän yön” hämärimmän vaiheen. Se on yleinen koko Suomessa mutta pohjoisessa harvalukuisempi kuin etelämpänä.
Lisääntyminen: Kiima-ajasta ei ole varmuutta. Todennäköisesti se on syksyllä. Naaraat siirtyvät alkukesästä poikimisyhdyskuntiinsa, joissa voi olla kymmeniä yksilöitä. Naaras synnyttää 1-2 poikasta. Imetysaikaa kestää pari viikkoa.
Jäljet ja jätökset: Päiväpiilojen ja levähdyspaikkojen alapuolelta voi löytyä sekä ulostepapanoita että hyönteisten siipiä.
Mukava tietää: Viettää talven horroksessa, kuten muutkin lepakkomme. Sopivia horrospaikkoja ovat luolat, kivirauniot, silta-arkut, erilaiset rakennukset ja ontot puut. Horrospaikassa lämpötilan tulee olla mielellään jonkin verran nollan yläpuolella ja kosteuden riittävä. Keski-Euroopassa on todettu joidenkin lepakkolajien siirtyvän syksyisin horrostamaan monien satojen kilometrien päähän kesäkautisilta olinpaikoiltaan. Toistaiseksi ei Suomessa ole havaittu vastaavaa, mahdollista se on. Huippuikä noin 15 vuotta