erottaa metsämyyrästä.
Ääni: Nuhaista ja nenätukkoista tirskuntaa.
Elinympäristö ja levinneisyys: Peltomyyrä on yleinen kaikkialla Suomessa. Se viihtyy koko Suomessa ennen kaikkea heinäisillä aukioilla, pelloilla, niityillä ja hakkioilla sekä tunturipaljakoilla. Metsä-Lapissa laji elää myös rehevissä kuusikoissa.
Lisääntyminen: Kesän aikana naaraat synnyttävät 3-5 pesuetta, joissa poikasmäärät vaihtelevat yleensä 3-8. Useimmiten keväällä syntyneet yksilöt saavuttavat sukukypsyyden jo ensimmäisenä elinkesänään
Jäljet ja jätökset: Hangessa näkyvät kuin sormella tökkäistyt reiät ovat peltomyyrien lumitunneleiden aukkoja. Hangelle myyrät eivät useinkaan hairahdu. Lumen sulaessa paljastuvat heinänsilppumakkarat tai aukot kuloheinikossa kertovat peltomyyrien talviaskareista. Samaan viittaavat myös hohtavan valkeiksi kalutut puiden ja pensaiden tyvet. Maan alle peltomyyrä ei kaivaudu.
Mukava tietää: Kannan runsastuessa pahimmilleen yhdellä pakettipeltohehtaarilla saattaa maleksia jopa puolisentuhatta peltomyyrää. Paljon suurempiin tiheyksiin päastaan kenttämyyrien kohdalla esimerkiksi Puolassa, missä yhdellä peltohehtaarilla voi vilistää yli kaksituhatta yksilöä. Valtaosa myyristä elää vain yhden talven yli eli käytännössä enintään puolitoistavuotiaaksi.