kuitenkin vain silloin, kun havupuilla on siemenkato. Ulosteita löytää vain satunnaisesti.
Mukava tietää: ”Maittavuuskilpailun tulokset tuoreista siemenistä: Ensimmäisenä sembramännyn siemenet, toisena kuusen, kolmantena lehtikuusen ja neljänneksi jäi vasta männyn käpyjen siemenet. Aikaisemmin arveltiin, että näätä saalistaa oravia ylivoimaisesti tehokkaammin kuin yksikään toinen petoeläin. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, ettei näätä pysty otaksutulla tavalla yllättämään pesässä nukkuvaa oravaa kovinkaan helposti eikä liioin saamaan sitä kiinni takaa-ajamalla. Jonkin verran näädät pystyvät saalistamaan oravia, mutta ilmeisesti kanahaukka on naadan veroinen saalistaja. Satunnaisesti oravia saavat kiinni huuhkajat ja muut suurikokoiset pöllöt sekä kettu ja ilves. Orava oli entisten aikojen suomalaisille tärkeää turkisriistaa. Niinpä sana raha on alunperin tarkoittanut oravan nahkaa. Monet kylät maksoivat Ruotsinvallan aikoina veronsa pääasiassa oravannahkoina. Suurin tiedossa oleva oravasaalis, 2,5 miljoonaa saatiin vuonna 1901. Paljon pienempi ei ollut talven 1943/44 saalis, joka oli 2 miljoonaa. Nykyään oravia pyydetään varsin vähän ja katovuosina orava on ollut kokonaan rauhoitettu. Oravan karvapeitteessä on kirppuja. Mutta paljon niitä hankalampia ovat pienemmät tauteja aiheuttavat eliot. Taudeista tunnetuin on kokkidioosi, joka vaivaa huonokuntoisia oravia. Kokkidioosin päästyä valloilleen oravan suoliston seinämät rikkoutuvat ja oireena on verinen ripuli. Orava laihtuu nopeasti ja kuolee. Vanhimmat elävät yli 10 vuotiaiksi