Elinympäristö ja levinneisyys: Metsäpeura on havumetsävyöhykkeelle levinnyt peuran alalaji, josta ei ole kesyä muotoa. Keväästä syksyyn metsäpeurat elävät erilaisissa metsämaastoissa. Se esiintyy Euraasian ja Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeiden pohjoisissa osissa ja tundroilla.
Lisääntyminen: Kiima-aika on loka-marraskuussa. Peurat ja poro synnyttävät kevättulvien aikaan useimmiten yhden vasan kerrallaan, kaksoset ovat aika harvinaisia. Vasat seuraavat emojaan aina seuraavaan kevääseen asti.
Jäljet ja jätökset: Peuran ja poron sorkat ovat kaarevat. Pyöreähkö jälki on helppo erottaa muiden hirvieläinten sorkan jättämistä painalluksista. Talvisin metsäpeuran ja poron kaivuujäljet ovat näkyviä. Varsinkin näille ruokailupaikoille ne tiputtelevat pieniä mustia papanoita. Ne ovat samankokoisia kuin lampaan papanat.
Mukava tietää: Peura voi elää noin 15-vuoden ikäiseksi, mutta ani harva yksilö saavuttaa tämän iän. Suomen metsäpeurakanta loppui liiallisen pyynnin vuoksi tämän vuosisadan alussa. Metsäpeuroja elää ltä-Karjalassa 5 000-6000 yksilöä. Sieltä niitä alkoi siirtyä itärajan tälle puolelle Kuhmoon 1950-luvulla, missä nykyisin elää 800 – 900 yksilöä. Täältä, 15 vuotta sitten, niitä siirrettiin Keski-Suomeen Kivijärvelle, josta ne ovat levinneet laajemmalle Suomenselän alueelle. Tämä vanhoille peura-alueille palautettu kanta on kasvanut runsaan 200 yksilön suuruiseksi.