Tuntomerkit: Metsämyyrä on selkäpuolelta punaruskea, vatsapuolelta harmaanvalkea. Häntä on terävärajaisesti kaksivärinen: yläpuoli tumma, alapuoli valkea. Kiipeää joskus ruuan haussa korkeiden puiden latvoihin, etenkin kuusten.
Ääni: Metsämyyrän ääni muistuttaa ruosteisten rautalankojen kitkutusta.
Elinympäristö ja levinneisyys: Elää kaikenlaisilla metsätyypeillä, soilla, niityillä ja hakkioilla. Tulee myös rakennuksiin. Yleinen koko maassa aina havumetsävyöhykkeen pohjoisrajoille.
Lisääntyminen: Kaikilla pikkumyyrillä lisääntyminen painottuu kesän lumettomaan kauteen, mutta otollisissa oloissa poikasia voi syntyä talvellakin. Kesän aikana naaraat synnyttävät 3-5 pesuetta, joissa poikasmäärät vaihtelevat yleensä 3-8. Useimmiten keväällä syntyneet yksilöt saavuttavat sukukypsyyden jo ensimmäisenä elinkesänään
Jäljet ja jätökset: Tyypillisiä ovat talvihangella risteilevät parijäljet. Syönnöksistä näkyvimpiä ovat talvisin tulitikuiksi pätkityt varvut sekä metsätaimien silmu- ja kuorivikuutukset
Mukava tietää: Tähänastisten tietojen mukaan metsämyyrä on ainut pikkunisäkkäämme, joka levittää pahamaineista myyräkuumetta. Valtaosa myyristä elää vain yhden talven yli eli käytännössä enintään puolitoistavuotiaaksi.