Elinympäristö ja levinneisyys: Mäyrä elää metsämaastoissa, mutta käy etsimässä ruokaa myös viljelysmailta ja saattaa pistäytyä asutuksen piirissäkin. Etelä- ja Keski-Suomessa se on varsin yleinen. Pohjoisimmat esiintymiset Raahe-Kajaani linjalla.
Lisääntyminen: Mäyrän kiima-aika on kesällä. Naaras synnyttää kevättalvella ja vain joka toinen vuosi. Pentuja syntyy itse kaivamaan maanalaiseen luolaan 1-4. Luolat saattavat olla käytössä yhtäjaksoisesti vuosikymmeniä.
Jäljet ja jätökset: Mäyrän käpälien painalluksissa näkyy kantapään jättämä jälki ja ne ovatkin kuin pienoiskokoisia karhun tassunjälkiä. Samoin kuin karhun, painallusten edessä näkyy selvänä kynsistä syntyneet uurteet. Metsissä voi nähdä mäyrien tallaamia polkuja ja niiden tuntumasta löytyy ulostepötkyjä. Syyskesällä polut johtavat monasti viljapelloille. Pesäluolien ympärillä ulosteita ei ole näkyvillä ei myöskään ruuantähteitä. Sen sijaan luolien läheltä voi löytää mäyrän pesäkammiostaan kantamia vanhoja pehmikkeitä, heiniä ja sammalia
Mukava tietää: Näätäeläimistä monipuolisimpana ravinnonkäyttäjänä sille kelpaa monenlainen liharavinto pikkunisäkkäistä ja sammakoista hyönteisiin ja hyönteistoukkiin. Itsensä kokoisia ja itseään suurempia saaliseläimiä se ei tavoittele. Se on niiden kiinnisaamiseen liian kömpelö. Mäyrä käyttää runsaasti myös kasvisravintoa. Mäyrä on suomalaisista näatäeläimistä ainoa, joka kaivaa itselleen pesäluolan. Täällä mäyrä nukkuu talviunta. Pesän lähellä mäyrällä on käymälä ja näin pesä lähiympäristöineen pysyy siistinä.