tukkasotkan liepottava tukka. Naaraan hyvä tuntomerkki on nokantyven valkea laaja rengas sekä useilla yksilöillä, myös kesällä vaalea korvalaikku. Tukkasotkallakin voi olla hieman vaaleaa nokan tyvellä. Tarkkasilmäinen huomaa myös lapasotkan nokan suuremmaksi. Lentää nopeasti samoin kuin tukkasotka ja muodostaa mielellään parvia.
Ääni: Koiraan soidinvingahtelut ovat hiljaisia ja kuuluvat vain muutaman kymmenen metrin päähän. Aänet hukkuvatkin usein lokkien, tuulten ja aaltojen ääniin. Naaras narskuu kuin tukkasotka, mutta hieman matalammin.
Elinympäristö ja pesintä: Lapasotkan elinympäristöjä ovat merien saaret sekä Lapissa suojärvet ja lammet. Pesä on varpu- tai ruohokasvillisuuden suojassa.
Muutto ja levinneisyys: Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Itä- ja Pohjanmerellä. Syysmuutto syys-lokakuussa. Lapasotka palaa Etelä-Suomeen huhtikuun lopulla ja pohjoisimpaan Suomeen toukokuun lopulla. Lappiin muuttavia tai sieltä palaavia lintuja voi tavata ruokailemassa sisämaan järvenlahdilla, merellä useammin. Pesii siellä täällä lähes koko merialueemme saarilla, harvoin mantereella. Oma pesivä kanta on tunturilapin vesistöissä.
Mukava tietää: Lapasotkien määrä on vaihdellut aaltomaisesti pitkien aikojen kuluessa. Kanta on 1970 luvulta lähtien taantunut voimakkaasti.