selvästi. Kyyn silmäterä on pystysoikea, rantakäärmeellä se on pyöreä. Kyy on käärmeeksi paksuhkoruumiinen.
Aani: Pelotellessaan vihollistaan kyy sihisee sahaavasti.
Elinympäristö ja levinneisyys: Elinympäristönä hakkuuaukeat metsän reunat, rannat, kivikkomaat ja avoimet kuivahkotsuot. Asutuilla seuduilla harvinainen. Kantavat naaraat ovat hyvin paikallisia, lähinnä lämmittelevät itseään, koiraat liikkuvat hieman laajemmalla alueella. Melkein koko maassa, pohjoisraja Ounastunturi-Saariselkä linjalla.
Lisääntyminen: Toukokuun alussa kyyt kertyvät parittelupaikoille. Koiraat mittailevat voimiaan tietyn kaavan mukaan, eikä vahinkoja tapahdu tiukasta puristuksesta huolimatta. Voittanut eli vahvin hedelmöittää naaraan munanjohtimessa olevat munat. Naaras parittelee useiden koiraiden kanssa, mutta vain ensimmäiseksi paritelleen koiraan siittiöt onnistuvat hedelmöityksessä. Synnytys tapahtuu elokuun tienoilla. Lämpimänä kesänä poikasia syntyy yli kymmenen, kylmänä selvästi alle.
Mukava tietää: Kyy yleensä pakenee ihmistä, mutta hätätilanteessa se saattaa purra myrkkyhampaansa ihmiseen. Lapsille purema voi olla Vaarallinen. Pureman jälkeen on hyvä pysyä rauhallisena, syödä kyytabletti ja mennä lääkäriin. Kyyt iskevät saaliiseensa myrkkyannoksen. Saalis tuupertuu parissa minuutissa, kyy seuraa sen hajujälkiä ja nielee löytämänsä saaliin kokonaisena. Suurin Suomesta löydetty kyy on ollut 94 senttinen.