Siipiväli: 57-65 cm Parimäärä: 3000-4000
Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä laji.
Tuntomerkit: Erikoistuntomerkkinä ovat pitkät siivet, joiden kärjissä valkoiset täplät. Myös pyrstön reunasulkien kärjet ovat valkoiset. Kehrääjä makaa päivät maassa suojaväriinsä luottaen ja räpsähtää lentoon lamaannuttavan nopeasti vasta jalkain juuresta.
Ääni: Surisee varsin omaperäisesti, väliin ruikuttaa. Meillä ei ole lähellekään muita samantapaisia laulajia.
Elinympäristö ja pesintä: Puoliavoimia, ”siistiä” metsäkenttiä suosiva pesimälaji. Kuivat ja harvat männikkökankaat ovat parhaita. Pesä on maassa, jopa keskellä polkua.
Muutto ja levinneisyys: Kehrääjä katoaa meiltä elokuussa Itä- ja Etelä-Afrikkaan ja palaa takaisin toukokuussa. Lintuja voi nähdä varsinkin muuttoaikoina pimeällä auton valokeilassa. Valon sokaisemana ne lentää puikkelehtivat sinne tänne ennen katoamistaan. Laji pesii Etelä-Suomessa n. Jyväskylän korkeudelle saakka.
Mukava tietää: Taantumisen syitä ovat rakennustoiminta lintujen elinalueilla sekä liikenneonnettomuudet. Kehrääjä pystyy vaipumaan horrokseen kylmällä säällä.