Tuntomerkit: Koiras on lennossa lähes lokin vaalea, vaaleampi kuin ruskosuohaukkakoiras. Siivenkärjet ovat leveälti mustat. Mustan ja valkean raja on kuin suoraan katkaistu. Naaras on tervanruskea. Molemmilla sukupuolilla on puhtaanvalkea yläperä. Naaraalla valkea laikku hieman isompi kuin niitty- ja arosuohaukalla. Laji on hyvin vaikea erottaa niitty- ja arosuohaukasta.
Ääni: Soidinlennossa koiras ääntelee jäkättäviä nakutussarjoja. Pesällä se varottelee lähes samalla tavalla, mutta kiihkeästi ja äänensävy on kireämpi. Soidinmenoissa naaras kiljuu. Kiljuntaa se käyttää useimmiten kerjätessään ruokaa koiraalta. Äänet ovat paljolti samanlaisia kuin muillakin suohaukoilla.
Elinympäristö ja pesintä: Sinisuohaukan elinpiirejä ovat puoliavoimet kosteat rantapensaikot ja koivuvitikot sekä vaivaiskoivua ja kanervaa kasvavat harvapuiset männikkörämeet. Pesä on maassa, harvassa ruovikossa tai pajupensaiden suojassa. Rämeellä se on vaivaiskoivujen ja kanervien keskellä.
Muutto ja levinneisyys: Sinisuohaukka muuttaa syys-lokakuussa talveksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Palaa pesimäpaikoille huhtitoukokuussa. Muuttajia nähdään yleensä lentelemässä matalalla avomaiden, kuten peltojen, hakkuuaukeiden ja rantaniittyjen yllä. Sinisuohaukka pesii vakinaisesti Vaasa Joensuu linjan pohjoispuolella. Pikkunisäkäskantojen ollessa runsaita linnut voivat pesiä joskus jopa lähellä etelärannikkoa.