tekemään ilmassa käännöksiä. Liikkuu yleensä vain öiseen aikaan. Seurallisena nukkuu samassa pesässä useita yksilöitä.
Aäni: Tuntee surraavista äänistään.
Elinympäristö ja levinneisyys: Sen suosituimpia elinympäristöjä ovat sekametsät, joissa kasvaa vanhoja kuusia sekä runsaasti koivuja ja leppiä. Yhtenäisissä havumetsissä liito-oravat eivät viihdy. Viime aikoina asettunut paikoin myös pihapiireihin. Levinneisyyden pohjoisraja kulkee Suomessa Oulun tienoilta Kuusamoon. Ruotsiin ja Norjaan laji ei ole levinnyt.
Lisääntyminen: Ensimmäinen kiima-aika kevättalvella. Hyväkuntoisilla kaksi 3-5 pennun poikuetta kesässä. Koiraskin pysyttelee perheensä parissa.
Jäljet ja jätökset: Liito-oravan jälkikuvio on pienempi kuin oravan. Etuja takajalkojen painallusten järjestys on päinvastainen kuin oravalla: etujalkojen painallukset ovat etummaisina. Liito-oravan talvisilta ruokailupaikoilta voi löytää maahan varisseita syöntijatteitä sekä pesäpuiden alta, rungoilta ja oksilta löytyy ulostepapanoita, jotka talvikaudella ovat siitepölyn keltaisiksi värjäämiä.
Mukava tietää: Harvinaistumisen syynä on vanhojen kolopuiden väheneminen metsissä. Jonkin verran liito-oravan toimeentuloa on kaventanut myös lehtipuiden, ennen muuta koivujen ja leppien tehokas hakkaaminen.