Jäljet ja jätökset: Ilves liikkuu normaalisti joko käyden tai kevyttä ravia, jolloin jalanjäljistä syntyy jono. Saalistaessaan tai paetessaan ilves laukkaa pitkin loikin. Käpälän jälki on pyöreä, aikuisella noin 7-9 cm pituinen. Kynsien jälkiä ei näy. Ilveksen ulosteita ei juuri tapaa tuoreeltaan, sillä se peittää ne samalla tavoin kuin kissa. Lumen sulettua voi löytää talvisia ulostekasoja. Ilves saattaa piilottaa saalistähteensä, mutta näiden löytäminen on hyvin sattumanvaraista.
Mukava tietää: Ruotsissa, Norjassa ja Keski-Euroopassa ilves saalistaa jänisten ohella myös metsäkauriita. Suomessa metsäkauriiden osuus on vähäinen, kauriiden vähälukuisuuden vuoksi. Joskus ilves voi tappaa aikuisen valkohäntäpeuran tai poron, varsinkin jos ne ovat heikkokuntoisia. Vaikka ilveksen aiheuttamat tappiot porojen keskuudessa ovat melko vähäiset, poronhoitajat haluaisivat pitää poronhoitoalueen ilveskannan alhaisena tai mieluummin ilveksiä ei saisi olla siellä lainkaan. Ilveksellä on kaksi tapaa saalistaa. Se joko hiipii hyvän kuulonsa ja hämäränaon avulla kohti saaliseläintä päästäkseen sopivalle etäisyydelle tai odottaa väilyksissä sen tuloa riittävän lähelle. Sitten se yrittää ottaa uhrinsa kiinni muutamalla mahtavalla loikalla. Läheskään aina yritys ei onnistu. Ilveksen pennut seuraavat emoaan lähes vuoden. Ne eivät ole ensimmäisenä talvenaan kovin taitavia saalistajia eivätkä tulisi toimeen ilman emoa. Varsinkin kevättalvella emon kiima-aikaan pennut eksyvät emostaan. Joskus tällaisia emosta eksyneitä nälän heikentämiä ilveksiä on tullut tallustelemaan pihoille. Ilves on ainoa Pohjois-Euroopassa elävä luonnonvarainen kissaeläin